Rovaniemellä järjestettiin 3-4.10.2024 Lapin matkailuparlamentti, joka kokoaa vuosittain yhteen matkailualan yrittäjiä ja muita toimijoita. Tänä vuonna seminaarin teemoina olivat saavutettavuus, ympärivuotisuus, Lapin matkailubrändi, tekoäly, turvallisuus, Lapin matkailumarkkinointi ja matkailuparadigman muutokset.
ACAF-hanke oli paikalla seminaarissa keskustelemassa osallistujien kanssa nuorten asemasta matkailualalla sekä kuulemassa Lapin matkailun uusista tuulista. Matkailu ei ainoastaan muokkaa ja muuta Lapissa asuvien nuorten kotiseutua, mutta monelle nuorelle matkailualan yritykset ovat myös ensimmäinen työpaikka ja näin ensimmäinen kosketus työelämään. Nuorten näkemykset matkailusta ovatkin keskeisiä alan tulevaisuuden kannalta.
Nuoret matkailijoina
Seminaarissa keskustelun näkökulma oli vahvasti matkailuyrittäjien: kuinka yritykset voivat hyödyntää tekoälyä toiminnassaan, kuinka Lapin saavutettavuutta edistetään lento- ja junayhtiöiden toimesta tai kuinka huomioida turvallisuus matkailuyritysten tarjoamissa palveluissa kuten erilaissa safareissa. Toisaalta tarkasteltiin matkailijoiden näkökulmaan: kuinka matkailijat voivat saavuttaa Suomen Lapin ja millaisia toiveita matkailijoilla voi olla esimerkiksi yöjunien palveluille.
Ilmastonmuutos, luontokato, kulutuksen uudelleen miettiminen ja kestävyysvaatimukset asettavat väkisinkin uudenlaisia paineita matkailualalle ja muokkaavat sen toimijoiden käytäntöjä. Murroksen äärellä olisi hyvä pitää mielessä myös matkailevan väestön monimuotoisuus ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Austria Tourism edustaja, Gisela Gewessler, kertoi Itävallan muuttuneesta matkailun kohdeyleisöstä. Siinä missä Itävalta oli ennen vahvasti perhelomakohde, nykyään dataa katsoessa suurin osa Itävallan matkailun päämarkkinamaan eli Saksan matkailijoista kasvava osa on pariskuntia tai yksin matkailijoita. Millainen rooli nuorella väestöllä voi olla matkailijoina aikana, jolloin paikallinen lähimatkailu ja maata pitkin matkustaminen on entistä mahdollisempaa?
Nuoret matkailualan työntekijöinä
Nuorille jutellessa matkailu tuntuu näyttäytyvän ensisijaisesti matalan kynnyksen työpaikkana, ja useille matkailuala on ensimmäinen kosketus työelämään. Nuoret voivat työskennellä matkailuyrityksissä vetämässä erilaisia safareja (kuten porosafareita, revontulisafareita, kelkkasafareita tai pilkkimissafareita) tai erilaisissa avustavissa rooleissa kuten tonttuina tai hiisinä. Matkailuala pohjoisessa koetaan suhteellisen varmaksi työllistäjäksi: matkailualalle voi myös palata töihin, jos “oikean” oman alan töitä ei löydäkään.
Suomessa matkailualantutkimusta voi opiskella yliopistollisena pääaineena ainoastaan Lapin yliopistolla. Matkailualan perustutkinnon voi opiskella Rovaniemellä ja Kittilässä Redussa, ja Lapin matkailuparlamentissakin näki useita vihreään Redu-huppariin pukeutuneita nuoria avustamassa seminaariosallistujia. Ala siis kiinnostaa myös ensisijaisena ammattina. Nuorille opiskelijoille jutellessa keskusteluun nousee ilmastonmuutos ja sen vaikutuksen matkailuun – sekä matkailun vaikutukset ilmastonmuutokseen. Monille matkailu herättää ristiriitaisia tunteita, sillä tuntuu hassulta iloita uusista reittilennoista Rovaniemelle, kun samanaikaisesti tunnistaa lentoliikenteen negatiiviset vaikutukset ilmastolle ja pohjoisen lumisille talville. Ristiriita on vielä suurempi, kun kyse on omasta alasta. Toisaalta osa nuorista näkee itsensä tulevaisuuden tekijöinä ja niinä toimijoina, jotka voivat tehdä matkailualasta kestävämmän.
Nuoret asukkaina, joiden kotialueelle matkailu kohdistuu
Nuoret ovat myös paikallisia, joiden kotialueelle matkailu ja turismi kohdistuvat. Eräältä nuorelta kysyessä millainen on hyvä matkailija, hän vastaa hyvän matkailijan olevan sellainen, joka ymmärtää, että tämä paikka on jonkun koti, ja se jää olemaan ja elämään vielä senkin jälkeen, kun matkailija itse lähtee. Hyvä matkailija osaa pitää huolta itsestään eikä jää täysin paikallisten “taakaksi.” Tällainen henkilö myös ottaa etukäteen selvää, mihin on tulossa ja osaa antaa tilaa sekä kunnioittaa muiden ihmisten tilaa. Nuori huomauttaa, että talvisin turistien määrän huomaa Rovaniemellä nopeasti, ja välillä tuntuu, ettei kaupungissa saa omaa tilaa. Toisaalta ihmiset elävöittävät Rovaniemeä ja pääosin matkailu ja matkailijat näyttäytyvät positiivisina asioina.
Kysymys lieneekin, millaisessa roolissa ja miten nuoret tulisi ottaa mukaan matkailualaan liittyvään päätöksentekoon ja alaa muokkaavaan strategiseen suunnitteluun matkailun tulevaisuudesta. Nuoret ovat keskeisiä alaa ylläpitäviä työntekijöitä, asukkaita, joiden kotialueille matkailu kohdistuu, ja mahdollisia matkailijoita. Kaikissa näissä rooleissa nuoret ovatkin tärkeä osa matkailun kokonaisuutta – erityisesti jos halutaan rakentaa tulevaisuudessakin toimivaa, sosiaalisesti kestävää matkailualaa.